Itse olisin nimennyt tämä luvun mieluummin näin: "Holy Exposition, Batman!" Jos edellisessä luvussa haikailin mysteerin tunnun suhteen, niin tämä luku pisti ne haihattelut kyllä halki, poikki ja pinoon.
Samalla kun Tolkien muutamalla rivillä kuluttaa 13 vuotta aikaa, kertoo hän Gandalfin suulla kaiken sormuksen alkuperästä, Klonkun historiasta ja myöskin miten Musta ruhtinas tähän kaikkeen liittyy. (Lisäksi Gandalf paljastuu Jack Bauerilaiseksi hahmoksi suhteessa kantaansa kasuaaliin tulella kiduttamiseen. Hard men making Hard desicions.) Kertoopa hän vielä senkin, että miten Sormus tuhotaan.
Hengästyttävää ja vähän huolestuttavaa, jääkö meille mitään selvitettävää loppujen 824 sivun ajaksi?
Henkeä haukkoessani harhauduin miettimään miksi aikoinani kirjaan tutustuin. Kimmoke tuli varmaan nörttituttavilta tai sitten Mikrobitti-lehden kolumnista. Kirjastoautosta minä kuitenkin kirjat lainasin. Muistan nähneeni Sam Bakshin filmatisoinnin, mutten osaa sijoittaa sitä ennen tai jälkeen kirjan lukemisen. Nykyäänhän kirjoihin varmaan tullaan Peter Jacksonin filmifranchisen kautta. Kirjasta on tullut viihdeteollisuuden aromiainetta, jolla maustetaan milloin pelejä, milloin pehmoleluja, milloin elokuvia.
Tätä taustaa vasten opuksen historia 60-luvun hippien vastakulttuuriklassikkona on melko vänkä. Siitä voi lukea lisää vaikka täältä. Itse Tolkien ei tätä statusta juuri arvostanut"Many young Americans are involved in the stories in a way that I'm not," ja puhui ilmiöstä nimellä "My deplorable cultus".
Siristämällä silmiään, teoksen voikin varmaan nähdä sisältävän "critique of materialism, its environmentalism and anti-war stance" - tyyppistä tavaraa niinkuin linkatussa artikkelissa annetaan ymmärtää, mutta on asiassa sekin puoli, että Tolkien itse oli luokkayhteiskuntaa puolustava, ajan tavan mukaan rasistinen, todennäköisesti sovinistinen ja varmasti umpikatolinen vanha krakakaula.
Mutta silti jään miettimään, että olisi ehkä hauska lukea tämä kirja nimenomaan niin kuin 60/70- luvun radikaali, eikä niinkuin 80-luvun finninaamainen nörtti.
Tässä minua varmaan auttaa linkatun artikkelin kirjoittajan kokoama lista Keski-Maa-veisuista mainituilta vuosikymmeniltä:
Led Zeppelin - Ramble On, Misty Mountain Hop, The Battle of Evermore
Black Sabbath - The Wizard
Genesis - Stagnation
Rush - Rivendell, The Necromancer
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti